Ensimmäinen yritykseni saada Mitsubishi-ilmalämpöpumppu älyohjaukseen oli Sensibo Sky. Infrapuna teki käyttöönotosta helpon: Sensibo lähetti pumpulle komentoja kaukosäätimen tapaan, eikä sisäyksikköä tarvinnut avata.
Ongelma tuli vastaan, kun halusin käyttää ohjausta lämmityksen optimointiin. Vartin tai tunnin välein lähetetty komento sai sisäyksikön piippaamaan joka kerta. Kaukosäätimellä silloin tällöin tehty säätö oli eri asia kuin taustalla toistuva automaatio. Jatkuva piippaus alkoi käydä hermoille. Mallin käyttöohje kuvaa äänen vastaanotetun infrapunakomennon kuittauksena; ohjeessa ei kerrota, miten kuittausäänen saisi pois päältä.
Sensibon sijoittamista rajoitti lisäksi se, että laitteen piti nähdä pumppu. Se tarvitsi myös pilviyhteyden. Lopulta myin sen ja korvasin sen Mitsubishin omalla verkkoadapterilla. Helppo käyttöönotto ei ollut riittänyt tekemään ratkaisusta sopivaa siihen käyttöön, jota varten sen halusin.
Verkkoadapteri toi mukanaan seuraavan riippuvuuden
Adapterin kanssa ohjaus kulki aluksi valmistajan MELCloudin kautta: Home Assistant kysyi tilan MELCloudista, MELCloud kysyi sen pumpulta, ja komennot kulkivat samaa reittiä takaisin.
MELCloud oli ajoittain alhaalla. Haluan, että kodin tärkeät ohjaukset toimivat paikallisesti, kun se on mahdollista. Nyt talon tärkeimmän yksittäisen lämmönlähteen Home Assistant -ohjaus riippui valmistajan palvelimesta, vaikka pumppu ja Home Assistant olivat samassa lähiverkossa. Siksi aloin selvittää, saisiko jo hankitun adapterin puhumaan suoraan Home Assistantille.
Tässä jutussa käyn läpi sen reitin. Paikalliseen ohjaukseen vaihtaminen oli lopulta pieni toimenpide. Eniten aikaa meni sen selvittämiseen, onko se mahdollista juuri minun pumpullani ja adapterillani.
Laitteet
Pumppu on Mitsubishi Electric MSZ-FH35VE2, suunnilleen vuoden 2019 mallia. Tässä vanhemmassa kokoonpanossa WiFiä varten tarvittiin erillinen valmistajan adapteri, MAC-567IF-E. Adapteri on se osa, joka puhuu MELCloudin kanssa — ja samalla se osa, joka osaa puhua myös suoraan lähiverkkoon, jos sille puhuu oikeaa kieltä.
Talon sisäyksikkö. Ulkoapäin ei näe, kulkeeko Home Assistantin ohjaus valmistajan pilven vai oman lähiverkon kautta. Molemmat tavat toimivat samalla verkkoadapterilla.
Tämä on tavallinen kokoonpano suomalaisissa taloissa. En löytänyt omalle pumppu- ja adapteriyhdistelmälleni selkeää suomenkielistä kuvausta paikallisesta ohjauksesta, joten kirjoitin tämän jutun.
Ikä kannattaa pitää mielessä lukiessa. Uudemmissa mallisarjoissa, esimerkiksi LN:ssä ja AY:ssä, WiFi tulee jo mukana. Se ei vielä kerro, toimiiko juuri kyseinen pumppu Home Assistantissa tai saako sen ohjauksen paikalliseksi. Tämä juttu kertoo siitä kokoonpanosta, joka minulla on.
Adapterin kanssa kannattaa olla tarkkana. Ostin ensin väärän mallin. Onnekseni sain sen myytyä eteenpäin samalla hinnalla kuin olin siitä maksanut, mutta se oli tuuria eikä suunnitelma. Tarkista yhteensopivuus oman sisäyksikkösi mallimerkinnän perusteella ennen kuin ostat mitään.
Käytössä oleva MAC-567IF-E. Ensimmäinen ostamani adapteri oli eri mallia eikä sopinut tähän pumppuun.
Kaksi kysymystä, joihin haluat vastauksen
Jos sinulla on Mitsubishi-ilmalämpöpumppu, kysymyksiä on käytännössä kaksi: saanko sen Home Assistantiin — ja saanko sen sinne ilman valmistajan pilveä?
Omalla kokoonpanollani molempiin vastaus oli kyllä. Kun ohjaus halutaan viedä suoraan sisäyksikköön infrapunan sijaan, vaihtoehtoina ovat valmistajan verkkoadapteri ja ESP-ratkaisu. Kuljin itse ensimmäisen; toinen kannattaa silti tuntea, koska se on selvästi halvempi.
Molemmat reitit päätyvät samaan paikkaan: sisäyksikön CN105-liittimeen. Ero on siinä, ostatko valmiin osan vai teetkö sen itse.
Reitti 1: valmistajan WiFi-adapteri
Tämä on se reitti, jonka kauppa myy. Adapteri kiinnitetään sisäyksikköön, ja sen jälkeen valittavana on kaksi tapaa:
- MELCloud-integraatio. Liikenne kulkee valmistajan pilven kautta. Tästä aloitin verkkoadapterin kanssa.
- Paikallinen integraatio. Sama adapteri, mutta Home Assistant puhuu sille suoraan lähiverkossa. Tämä on se, mihin siirryin.
Reitin hinta on sen ongelma. Oma MAC-567IF-E on vanhempi malli, ja MAC-587IF-E maksoi lokakuussa 2026 150,80 euroa Kataikolla. Se on paljon rahaa laitteesta, jonka ainoa tehtävä on liittää pumppu verkkoon.
Oma adapterini ei maksanut sitä. Löysin sen Torista käytettynä 40 eurolla, ja pidän sitä edelleen hyvänä löytönä. Se myös selittää oman valintani: kun adapteri oli jo hyllyssä, kysymys ei ollut enää “mikä on halvin tapa”, vaan “saanko tämän toimimaan ilman pilveä”.
Asensin adapterin itse. Se vaatii sisäyksikön avaamista sen verran, että liitin löytyy — ja sen tekemiseen katsoin ensin YouTubesta, miten kuori irrotetaan juuri tämän malliston yksiköstä. Se oli hyvin käytetty vartti: ohjevideon jälkeen työ oli suoraviivainen eikä mitään tarvinnut arvailla paikan päällä.
Reitti 2: ESP-mikrokontrolleri suoraan pumppuun
Omassa sisäyksikössäni on CN105-liitin, jota myös valmistajan oma adapteri käyttää. Samaan liittimeen voi kytkeä ESP32-mikrokontrollerin, jossa ajetaan ESPHome-pohjaista laiteohjelmistoa.
ESPHome tarjoaa nykyään oman CN105-komponentin. Toinen vaihtoehto on echavet/MitsubishiCN105ESPHome. Sen edeltäjä geoffdavis/esphome-mitsubishiheatpump on arkistoitu, ja sen ylläpitäjä suosittelee siirtymään echavetin projektiin.
Tällä reitillä pumppu ei ole missään vaiheessa yhteydessä valmistajan pilveen. Paikallisuus ei ole asetus, jonka voi unohtaa päälle tai pois — se on rakenteellinen ominaisuus.
Osista rakennettu ESP-ratkaisu voi tulla valmistajan adapteria halvemmaksi. Valmiita CN105-moduulejakin myydään, mutta niiden yhteensopivuus oman sisäyksikön kanssa on tarkistettava erikseen.
Reitin hinta on työ ja riski. Liittimeen pääsee käsiksi vain avaamalla sisäyksikön, mikä tarkoittaa kotelon purkamista ja mahdollisesti takuun menettämistä. Se ei ole valmistajan tarkoittama tapa, eikä valmistaja tue kolmannen osapuolen ratkaisuja millään tavalla.
Kumpi kannattaa valita
Valinta riippuu siitä, mitä arvostat enemmän.
Jos löydät adapterin halvalla ja haluat päästä helpolla, sama reitti kuin minulla on ehdottomasti järkevä. Adapteri on valmistajan oma osa, asennus on suoraviivainen, eikä mitään tarvitse juottaa tai kääntää.
Jos sinulla on nikkarointitaitoa ja haluat karsia kustannuksia, ESP on harkinnan arvoinen vaihtoehto. Pilveä ei tarvitse jälkikäteen estää, mutta oma työ ja laitteiden yhteensopivuus kuuluvat laskelmaan.
Sanon kuitenkin selvästi: en ole itse käyttänyt ESP-reittiä. Se ei ollut minulle realistinen vaihtoehto, koska adapteri oli jo ostettu. Se mitä siitä kerron, perustuu projektien dokumentaatioon eikä omaan kokemukseeni.
Vaikeinta oli löytää integraatio — ja uskoa että se toimii
Tässä on jutun rehellisin kohta. Suurin osa ajasta ei mennyt asentamiseen, säätämiseen eikä verkkoon. Se meni sen selvittämiseen, onko tällaista ylipäätään olemassa.
Vaihtoehtoja tuli tutkittua paljon ennen kuin oikea löytyi: Mitsubishi Air Conditioner (pymitsubishi/homeassistant-mitsubishi), joka juttelee adapterin kanssa suoraan lähiverkossa.
Eikä löytäminen vielä riittänyt. Projektin dokumentaatio ei kertonut, tuetaanko juuri minun malliani — ja se on se kohta, jossa moni luovuttaa. Viimeiset metrit selvitin tekoälyn kanssa: kävimme läpi, mitä laite oikeasti vastaa ja vastaako se odotetulla tavalla. Vasta silloin tiesin, ettei kyse ole toiveajattelusta.
Jos yhden asian ottaisit tästä jutusta mukaan, ottaisit tämän: tuettujen laitteiden listan puute ei ole sama asia kuin yhteensopimattomuus. Omalla kokoonpanollani toimivuus piti todentaa käytännössä.
MELCloud-integraatiota ei ole enää asennettuna. Käyttöönotossa tuli vastaan kaksi asiaa, jotka kannattaa hoitaa heti:
Staattinen IP-varaus. Paikallinen integraatio ottaa yhteyden osoitteeseen, joten osoite ei saa vaihtua. Varaus tehdään reitittimestä pumpun MAC-osoitteelle.
Tilapäivityksen hitaus. Kun otin integraation käyttöön, pumpun tila päivittyi Home Assistantiin turhan verkkaisesti. Integraatio kysyy tilaa säännöllisin välein, joten pudotin päivitysvälin oletuksen 30 sekunnista kymmeneen. Myöhempi integraatiopäivitys muutti käyttöliittymän toimintaa: pyydetty asetus näkyy nyt heti, ja integraatio tarkistaa sen laitteelta seuraavalla kyselyllä.
Kun nämä olivat kohdallaan, pumppu näkyi Home Assistantissa climate-entiteettinä eli tavallisena termostaattisäätimenä. Nykyinen Home Assistantin lämmitysohjaus käyttää tätä paikallista entiteettiä vanhan MELCloud-entiteetin sijaan.
Viimeisenä katkaistiin yhteys valmistajan pilveen
Paikallinen ohjaus toimi, mutta pumppu jatkoi keskusteluaan MELCloudin kanssa. Kun tavoite oli päästä pilvestä eroon, laite piti myös estää pääsemästä sinne.
Esto tehtiin lopulta kahdessa kohdassa: reitittimen päässä ja adapterin omista asetuksista. Reititinesto on edelleen päällä, ja adapterin MELCloud-yhteys on pois käytöstä.
Sama komento, kolme eri matkaa. Ensimmäisessä vaiheessa se poistui talosta ja palasi takaisin — vaikka molemmat laitteet olivat koko ajan samassa lähiverkossa.
Keskimmäiseen vaiheeseen voi myös jäädä. Siinä ohjaus toimii jo paikallisesti, mutta pumppu on yhä yhteydessä valmistajan pilveen — eli MELCloudin sovellus toimii edelleen normaalisti. Jos haluat Home Assistantin ohjaamaan pumppua ilman että menetät valmistajan omaa sovellusta, tämä on täysin järkevä paikka pysähtyä. Minä jatkoin pidemmälle, koska halusin laitteen kokonaan pois internetistä.
Mitä paikallisuus muutti
Pumppua ohjataan käsin paljon, ja se tehdään nimenomaan Home Assistantin kautta. Siksi paikallinen käsiohjaus on arjessa vähintään yhtä tärkeä kuin sen päälle rakennettu lämmitysautomaatio. Jos Home Assistant ei toimi, pumpun oma kaukosäädin on edelleen käytettävissä.
Etäkäyttökään ei kadonnut. Pumppua ohjataan kodin ulkopuolelta Home Assistantin oman etäyhteyden eli Nabu Casan kautta, joten valmistajan sovellusta ei jäänyt kaipaamaan.
Tässä on syytä olla tarkka: pilvi ei siis hävinnyt kokonaan, vaan vaihtui toiseen. Ero on silti olennainen. Kotiverkossa ohjaus ei tarvitse mitään pilveä — jos Nabu Casa olisi nurin, pumppu toimisi kotona täysin normaalisti. MELCloudin kanssa näin ei ollut: sen kaatuessa ohjaus katosi myös kotoa, vaikka pumppu ja Home Assistant olivat koko ajan samassa lähiverkossa.
Vastuu siirtyi samalla minulle. Oma verkko ja Home Assistant voivat nekin hajota, mutta niiden toimintaan voin itse vaikuttaa.
Kannattiko
Sensibon kanssa opin, että helppo käyttöönotto kertoo vasta osan tarinasta. Minun käytössäni toistuvat infrapunakomennot tekivät ohjauksesta liian häiritsevää, ja näköyhteyden vaatimus rajasi laitteen paikkaa. Siksi vaihdoin laitetta.
Myöhempi siirtyminen MELCloudista paikalliseen ohjaukseen ratkaisi toisen ongelman. Sen hyöty oli riippumattomuus: Home Assistant voi ohjata pumppua omassa lähiverkossa myös silloin, kun valmistajan pilvi on nurin. Itse pumppu lämmitti ennenkin ilman pilveä — muutos koski sen älyohjausta.
Yksi asia on syytä sanoa ääneen. Paikallinen integraatio on ollut käytössä useita kuukausia, mutta Home Assistantin lokakuun historiassa näkyy myös lyhyitä katkoksia. Niiden syytä en ole varmistanut. Yhteisön ylläpitämä integraatio elää ylläpitäjänsä varassa, ja päivitykset voivat muuttaa sen toimintaa.
Itse työ oli pieni. Aika meni selvittämiseen, ja se on hyvä varata etukäteen: jos adapteri on jo hyllyssä, tekisin saman uudestaan — mutta en odottaisi löytäväni valmista ohjetta, joka nimeää juuri minun laitteeni.
Jos ostaisin pumpun nyt
Minä tein tämän takaperin: pumppu oli jo seinällä, kun aloin selvittää, miten sen saisi osaksi omaa kotiautomaatiota. Olemassa olevan laitteen kanssa tämä reitti voi olla aivan järkevä. Uutta ostaessa selvittäisin integroitavuuden jo ennen kauppoja.
Minulle vähimmäisvaatimus olisi, että juuri tarjottu pumppu toimii Home Assistantissa. Sen jälkeen selvittäisin, saako sitä ohjattua paikallisesti ilman valmistajan pilveä. Haluanko säätää lämpötilan lisäksi puhallusta ja käyttää pumppua osana talon muuta lämmitysautomaatiota? Sensibon jälkeen miettisin myös, miltä toistuvat komennot tuntuvat arjessa.
Sen jälkeen tarkistaisin, miten juuri tarjottu pumppumalli ja sen verkkoadapteri täyttävät nuo vaatimukset. Pelkkä WiFi-maininta tai saman valmistajan toisen mallin toimiva integraatio ei vielä vastaa niihin. Pyytäisin myyjältä tarkat mallimerkinnät ja vertaisin niitä integraation dokumentaatioon sekä samalla laiteyhdistelmällä saatuihin käyttökokemuksiin.
Lämmityslaite valitaan tietenkin ensin talon tarpeisiin. Mutta jos kotiautomaatio on itselle tärkeä, ottaisin sen yhdeksi valintakriteeriksi heti alussa. Silloin ei tarvitse vasta asennuksen jälkeen selvittää, saako uudesta pumpusta irti sen, mitä siltä odotti.
Kommentit
Kommentoi nimimerkillä ilman käyttäjätiliä. Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.